Sirkus Finlandia

historia

Historia

Sirkushuveja Suomessa jo 210 vuotta!

Heinäkuun 7. päivänä v. 2012 tulee kuluneeksi 210 vuotta siitä, kun ensimmäinen sirkusseurue aloitti esiintymisensä Suomen Turussa. Tämä tapahtui Kupittaalla ja kyseessä oli ranskalaisen Jean Lustrén seurue, joka saapui tänne Tukholmasta. Seurue viipyi maassamme runsaan kuukauden ja palasi sen jälkeen takaisin Tukholmaan. Seuraavina vuosikymmeninä Suomessa oli ajoittain hyvinkin runsasta sirkustarjontaa. Maamme sijainti Venäjän ja Ruotsin välissä loi otolliset olosuhteet ja lähes kaikki sen ajan suuret sirkusnimet vierailivat myös Suomessa. Alussa taiteilijat esiintyivät ulkosalla. Myöhemmin sirkusta varten pystytettiin tilapäisiä puisia sirkusrakennuksia, jotka sitten vierailun jälkeen purettiin. Turussa tällaisia rakennuksia oli Rautatientorilla, Helsingissä mm. Erottajalla, Rautatientorilla ja Hesperiassa. Valokuvia näistä rakennuksista ei valitettavasti ole löytynyt, joitakin rakennuspiirustuksia kylläkin. Teltta tuli mukaan kuvioihin vasta myöhemmin. Seurueet olivat kooltaan laidasta laitaan. Monet olivat nykyisenkin mittapuun mukaan todella suuria. Hevosia saattoi olla useita kymmeniä ja orkesterissakin soitti parikymmentä muusikkoa.

Ensimmäinen suomalainen kiertävä sirkus käynnistyi vasta lähes 100 vuotta myöhemmin. Kesällä 1896 lähti liikkeelle Terijoelta Ducanderin veljesten sirkus. Esitykset tapahtuivat isossa teltassa. Ducanderin veljekset olivat aikaisemmin käynnistäneet ratsastusharrastusta sekä Turussa että Helsingissä. Sirkus Ducander meni konkurssiin kolmen vuoden kuluttua, mutta Carl Ducander pysyi suomalaisen sirkuselämän isähahmona kuolemaansa saakka järjestäen säännöllisiä sirkusesityksiä ensin Helsingin Sirkuskadulla sijainneessa Siltasaaren maneesissa lähes 20 vuoden ajan ja sen jälkeen Heikinkadulla sijainneessa Hippodromissa. (nykyisen Kisahallin B-osan paikalla).

Suomen itsenäistyttyä muodostui vilkkaasta läpikulkumaasta kertaheitolla jonkinlainen pussinperä ja eurooppalaisten sirkusten mielenkiinto syrjäistä maatamme kohtaan hiipui. Omien sotiemme jälkeen kiinnostus erilaista yhdessä harrastamista kohtaan kuitenkin lisääntyi ja erityisesti taitovoimisteluryhmät vetivät nuoria poikia puoleensa. Parhaat ryhmät pääsivät esiintymään myös ulkomaille.

Kiertävät tivolit olivat yksi sirkusta ylläpitävä voima. Tivolin keskeinen osa oli sirkusteltta, jossa annettiin päivän mittaan useita näytöksiä. Sirkuksen lisäksi tivolissa oli erityisiä side show-telttoja, jossa pidettiin näytöksiä non stop –tyyliin. Tivolit tarjosivatkin työtilaisuuksia monille kotimaisille ja ulkomaisille taiteilijoille.

Huvivero – tuo suomalainen kummajainen – rankaisi kuitenkin sirkusesitysten pitäjiä ja toiminta muuttui kannattamattomaksi. Legendaarisen Sirkus Sariolan lopetettua toimintansa 1953 jäi sirkus- ja varieteetaiteen hengissäpitäminen Linnanmäen Peacock-teatterin, tivoleiden ja ohjelmaa tarjoavien ravintoloiden harteille. Vuosien myötä tivoleiden ohjelmatarjonta on vähentynyt olemattomiin. Kotimaista sirkustoimintaa ylläpiti Sandorin perheen Zoo-sirkus ja haminalainen Felix-Bonn-Eurooppa-sirkusketju.

Vasta Sirkus Finlandian perustaminen 1976 ja nuorisosirkustoiminnan käynnistyminen paria vuotta aikaisemmin käänsi kurssin uudelleen nousuun. Nuorisosirkusrintamalla pioneerina toimi Haminan Teinisirkus. Sen perustaja, tri Claes Cedercreutz osasi katsoa sirkusta vähän uudesta näkökulmasta. Hänen mottonsa olikin: ”Parempi heilua nuoralla kuin kadunkulmassa”.
Huvivero poistui 1980. Sirkus pääsi mukaan viralliseen taidekasvatusohjelmaan, kun laki taiteen perusopetuksesta tuli voimaan 1992. Vielä oli kuitenkin koettava 1990-luvun lama.

Jernströmin perheen vetämässä Sirkus Finlandiassa on siinäkin ollut selvästi erilaisia kausia. Ensimmäinen kymmenen vuotta meni kohtuullisen hyvin. Suomalaiset oppivat pikku hiljaa jälleen käymään sirkuksessa. Norsukielto 1986 käänsi kuitenkin käyrät laskuun. Kävijämäärät putosivat kymmeniä prosentteja vuodessa. Jernströmit yrittivät kuitenkin pitää ohjelman tason korkealla. Pohja saavutettiin vuonna 1996.

Sen jälkeen on sirkusalaa vienyt eteenpäin yhteiskunnassa tapahtunut muutos. Uuden kokeellisen sirkuksen maihinnousu koettiin myös Suomessa. Turussa käynnistyi alan tutkintoon johtava koulutus vuonna 1995. Nuorisosirkustoiminta on virinnyt monilla paikkakunnilla aina Rovaniemeä ja Kolaria myöten. Tivolikentälläkin voi nähdä jälleen vapaaohjelmaa. Lisää näistä asioista voi lukea Sven Hirnin kirjasta Sirkus kiertää Suomea ja Eero Taivalsaaren kirjasta Sirkuselämää.

Vuonna 2011 Sirkus Finlandia täytti 35 vuotta ja siellä tapahtui sukupolven vaihdos. Calle Jernström Junior otti vastuun harteilleen. Kolmas polvi on kasvamassa. Suomeen on syntynyt sirkussuku.

-Markku Aulanko

Sirkus Finlandia