Siirry sisältöön

Hanna

|

Muistan jokavuotisena kohokohtana kun menimme perheen kanssa Sirkus Finlandiaan. Perheellä ei ollut paljonkaan ylimääräistä rahaa joten sitä nipistettiin säästöön pitkin vuotta jotta seuraavan vuoden liput saatiin ostettua. Muistan että pienen tytön sydämeni meinasi haljeta kateudesta ja ihailusta kun Anna-niminen tyttö sai paljetein koristellussa (muistaakseni vaaleanpunaisessa tai valkoisessa) balettipuvussa ratsastaa elefantilla keskellä sirkuksen maneesia! Me olimme suurinpiirtein saman ikäisiä. Itselläni oli myös balettipuku, sillä tanssin balettia, ja tuosta hetkestä eteenpäin haaveilin ja näin unia paljetein koristellusta puvusta ja elefantin päällä ratsastamisesta.
Päädyin sirkusharrastuksen pariin ja nykyiseen ammattiini ehkä osittain tämän muiston johdosta. Muistan myös villin numeron, jossa Langry teki akrobaliaa ja tasapainoilua palavan tulen ympäröimänä ja soitti rumpuja. Ihailin esityksen energiaa ja tulen varjoja teltan seinillä.
Siitä saakka kun minusta itsestä tuli äiti, olen vienyt lapseni joka vuosi katsomaan Sirkus Finlandiaa. Kiitos Finlandialle näistä muistoista ja sydämen menetyksestä sirkukselle! ❤️